Adabbii seeraa konkoolachisaafi abba konkolaata irrat keennamu kana fakkaata

Miiltoo “A”Adabbii
Lakk Balleessaa Konkolaachisaa  Sadarkaa 1ffaa Adabiisuu (100-300) Qar.

1 Konkolaataa yeroo sakatta’iinsa  waggaa raawwatee osoo jiru kan mallattoo ga’umsa konkolaataa (Boolloo) osoo hin maxxanfatiin argame 100

2 Goolgaawwaan arguu dhoorkan, maxxantuu plastikaa kan maxaanfatee argame 100

3 Qulqullina konkoolaataa keessaa fi ala osso hin eegiin kan konkoolaachise 100

4 Akkataa sadarkaa bobbii qopha’een kan hojii irra hin oolchine 100

5 Nama uddeelatee biskileeta kan oofe 100

6 Bifa naamusa gaarii falleessuun konkolaachisaan qulqullina dhuufa eeguu dhabuu,urgooftuu fi dibata imaltoota irratti dhiibbaa qaban faayadamuu, uffata sirrii hin taane uffachuu maaliin ifaa 100

7 Buufata konkoolataa keessatti jeequmsa kan uume 150

8 Aritii heeyameene gadi konkolachisudhan sochii tirafika kan danqee argame 150

9 sagalee guddistuu faayyadamanii  haala imaltootaa fi naannoo jeequu danda’uun muuziqaa dhageessisuu 150

10 Konkolaataa keessatti barreeffama amantii, siiyaasa, hamilee tuquu kkf. maxansee kan argame? 150

11 Ergaa imaanadhan fudhate, postaa, Gazexaa fi kkf. Qaama ilaalluuf kan hin geessissine 200

12 Konkoolaataa furtuun hin kannee bobb’iif kan dhiyeessee akkasumas haata’u jedhee tajaajilicha miidhuuf sa’atti lama(2) oli buufata keessa kan dhaabee 200

13 Konkoolaachisaa lama giddutti fageenya eeganii konkoolachisu dhabu 200

14 Heeyyama konkolaachisaa harkatti osoo hin qabatiin konkolaachisee kan argame yakka taúun isaa hoo? 200

15 Iddoo ibsa tirafikatii fi naannoo isaatti seeroota kabajamuu qabani kan darbe 200

16 Sagalee samuu namaa jeequu fiingee (xurumbaa) ykn konkoolaataa aara qilleensa faalu osso (Istaandaardii ol) baasuu kan konkolchise 200

17 Konkoolaataa deeddebisa uummataa irratti beeldoota ykn fayummaa fi mija’a kan hin taane meesha fe’anii konkoolachisaa argamuu. 200

18 Waraqaa bobbii osoo hin qabaatiin sochoosee kan argame 200

19 Seera boobbii geejjiba magalaaf barbaachiisu osoo hin guutiin hojatee  kan argamee 200

20 Yuniifoormii ykn uffata seeraa akkata qajelfaman adda ba’en qopheessee osoo hin uuffatin hojii irratti boba’e kan argame 230

21 Yeroo haromsa heeyyama konkolaachisaa dabarsee kan argame 250

22 Konkolaataa deeddebisa uummataa irratti gara dubaatti gara fulduratti meeshaa raara’e fe’ani konkolachisuu. 250

23 Konkolataan imaala fe’ee deemsa erga eegaleen booda konkoolataa keessa imalaan osoo jiruu boba’aa kan guutee argame 250

24 Naannoo heeyyama kennameef ala osoo hojetuu kan argame 250

25 Bobbiirra osoo jiruu suphaa konkolaataaf jecha imaala sa’aa tokkoo (1) oli kan tursiise 250

26 Geengoo tirafikaa (’trafic circle’) toora bitaatiin marfachuu 300

27 Iddoowwan daandii qaxamura fi karaa maquu irratti meetira 12 keessatti dhaabbatee argamu 300

28 Karaa hin taaneen imaala kan harkise, kan  dhamaase, kan ifate argame 300

29 Agarsiistuu kallatti mallattoo Nageenya Tirafika eegatani konkolachisuu dhabuu 300

30 Naannoo hedidaa baburaa oofeggannoo barbaachisaa gochuu dhabuu 300

31 Iddoo dhorkaa ta’etti kadhimamtoota konkolachisa leenjiesuu akkasumas mallattoo shakalii osoo hin maxxansiin shaakalisiisuu 300

32 Sakatta’iinsa  to’annoo tekiinika tasaa akka goosisu gaafatamee kan fuudhachuu dide 300

33 Daandii irratti lafoo deemtotaaf dursa kan hin kennine hafe 300

34 Konkoolaata dhabatee irratti dabalamee cinaa dhabachuun kandandii cufee fi sochii tirafika kan dangese 300

35 Konkoolataa cabee mallattoo caalaqisaa rog-sadee osso hin kaa’in kan konkoolataa daandii irra dhaabe argame 300

36 Yeroo turmataa heyyamamee oli konkoolataa daandii irra dhabee kan argame 300

37 Konkolataa karaa darbaa jiruuf dursa kan dhoowwate 300

38 Karaa lafoo deemtootafi iddo dhabbata autoobisii (fermaataa)magalaa iddoo dhorkame irratti konkolaataa kan dhaabe 300

39 Daandii qaxamuraa irratti konkoolaata dursa kan dhaawwate 300

40 Konkolaataa mallattoo calaqisaa osoo hin qabaatiin kan konkoolachise 300

41 Iddoo daandii dhiphaa iddo riqicha dhipha, agarttii fagoo iddoo dhorkutti konkolataa darbuf yaaluu 300

42 Saganta  bobb’ii haala deemisa heeyyamameen kan rawwachuu dide 300

43 Kafaltii imaala kafaluuf nagahee kennuu dhisu fi taagii meeshaa qopheessee hojii irra oolchuu dhabuu. 300

44 Baadhee (Heelmeeti) mataa isaa irra osoo hin kawwatiin ykn nama fe’ame dukaa isaa jiru kawawachuu isaa osoo hin mirkaneefatiin Doqdoqqee ofee kan argame 300

45 Konkolata deddebisa uummataa iddoo seeran heyyammeen ala dhabun imaala fe’anii argamuu 300

46 Konkolaachistoonnii biroo gocha seeraan ala raawwataniif deeggeersa kennuu maali inni 300

47 Balbala konkoolaataa osso hin cufiin kan konkoolachisee 300

48 Yeroof iddo kamittuu daandii eddeeda mirgaa osoo hin qabatiin imaalaa fi meesha kan busee, kan fe’ee argame 300

49 Mallattoo oso hin agarsiisiin iddo dhabatee kan kaase ykn kan dhaabee ykn maqee 300

50 Ibsaa fireechaa haala hin tanneen kan agarsiisee 300

51 Balbala ba’insa fi seensa buufata konkoolata cufee dhabachuun yaa’insa tirafikaa kan daanqe akkasumas balbala hospitala fi ittisa balaa ibidaa konkoolaataa dhabee kan argame 300

52 Kallatti daandii itti deemu qabu hin qabatiin kan deeme 300

53 Saqii (safety belt) osso hin hidhatiin kankolachisee argame 300

54 haala sirrii hintaaneen kan nama fe’ee ykn  udeelee ykn faniifatee ykn dabalee argame 300

55 sharaa ykn pilaastikii sadarkaa gaariiraa jiruf funyoo qabachuu dhisuu. 300

56 keriikii,hiiktuu gommaa fi gommaa jijjiiraaf ta’u osoo hin qabatiin tajaajila kennuu. 300

57 Konkolaataa miidhamees ta’e osoo hin miidhamiin bifa sochii tiraafika irratti dhiibbaa geesiissuun sa’atii danbiin heyyamame ol dhabuu 300

58 Toora sirrii hin tannerra konkoolachisuu 300

59 Iddoo qaxamura lafoo demetoota cufee konkolaataa dhabee argamee 300

60 Mallattoo dhorkuu cabsee kani argamee ykn tajaajilaa mallatichaa falleese kan darbee 300

61 Seera alaa gara bodaatti kan konkolachisee 300

62 Ijoolee uumuriin isaanii waggaa toorbaa(7) gadi ta’an irra kafaltii taarifa geejiibaa kan kafalchise argame 300

63 Ijoolee uumuri isanii waggaa 7-12 ta’an kafaltii taarifa tajajila geejibaa walka akka kafalanu kan heeyamamen ala caalmaan dabalee kan kafalchise 300

64 Imaalan iddoo gahumsa kiyaa jedhee yabatee dabarsani busani argamu. 300

Lakk Balleessaa Konkolaachisaa Sadarkaa 2ffaa /  301-500/ Qar.

65 Lageewwaan, haroowwaan fi bishaan bollaa uummata fi belladoon itti faayadamaanitti akka konkoolaataan dhiqamu kan taasise ykn akka dhiqamu kan godhe 350

66 Bobbiidhaaf kalattii hanqina geejiiba jiru akka uwisuu qaama dhimmi ilaluun gaafatame kan didee 350

67 daandii konkoolaataa irratii osoo suphuu kan argame 350

68 Daandii irratti dhangalawwan dhagalessee ykn dhimmoota guufachisaa daandii irra ka’ee osoo hin quliquleesiin kan deeme 350

69 Daandii irratti konkoolaataa  dhiqee kan argame 350

70 Magaalaa keessa, moora gaaraajii ala daandii irratti suphaa konkolaataa ykn hojii gomista hojechisuu   350

71 Buufata keessatti goomaa jijiiruu irra kan hafe, suphaa konkolataa fi konkolataa qulqulleessuu rawwatee kan argame 350

72 To’atoota daandiittiin maallattoo dhaabisu agarsiisame kan dhabuu didee deeme ykn kabajuu didee cabsee deeme 400

73 Mallattoo dirqiisaani ykn dhorkaan kabajuu dhabuu 400

74 Teessoo seeran heeyaman ala meshaalee adda addaa akka teessootti fayaadamuu kan Konkolaataa keessatti dabale ykn kaa’ee argamee 400

75 Ifaa eeyamameen oli ifaa ulfaataa(paawuzaa)kan fayyadamee argame 400

76 To’ataa sochii geejibatiin ragaa gaafatamu dhawwatee kan argame ykn ragaa dogoggoraa kan kenne argame 400

77 Yeroo dukanaa fi yeroo ibsan barbachisaa ta’etti osso hin ibsiin kan konkolaachise 400

78 Heeyyama seeraa malee  konkoolaataa harkisee kan argame 400

79 Spoondaa ykn hammattuu fe’umsaa hojjetamef ol fe’ee kan argame 400

80 Fe’iisa akka dhakaa cirracha fi kan biiroo daandii  hurgufamu ykn dhukkee kaasuu danda’an sharaa uffisuu dhabuu 400

81 Konkolataa Adeemsa daandii irra osoo jiruu sababaa teekinikaatiin yoo dhabatee imaltoonni haalatti deemu daanda’an uumuuf kiiloo meetirri. adeemamee shallagamee qarshii kafalanii irra hir’isuudhaan kan hafe deebisu dhabu ykn sa’a tokko (1) keessatti konkoolata biraa bakka busuuf dhabu. 450

82 Haalawwan idilee hin tannen sababaa adda addaattiin uummata iddoo tokkootti kufameef dirqama mootummaan kennu fudhatnii yeroo barbadameetti konkoolata dhiyeessuu dhisuuf, iddoo barbadame deemu diiduu 450

83 Konkoolaataa deddeebisa uummata sagantaa sarara bobbii uwisuu qabu dhiisee heeyyama malee garaji keessa ykn iddo biraa kan dhaabee argame 450

84 Daandii irratti balaan tirafika yemuu qaqqabu namoota miidhamaniif gargarsa arifataa argatanii gara mana yaala geessuuf to’atan tirafikaas ta’e to’atan geejiibaa atoma yoo gaafatu, kan deegersa gochuufii didee 500
85 Caatii, dhugatti Alkoolii, baalaa samu adoochu fi kkf. Itti faayadamaa konkolachisuu 500

86 Meeshaalee badani ykn irraanfatamaani seeran eegani qaama ilaalatu harkan ga’u dhabu. 500

87 Gabatee konkolaataa haqame,cite,kan uwwisamen  osoo konkolachisu kan argame 500

88 Konkolaataa tajaajila heeyamameefiin ala hojii irra oolchee argame (konkolata dedebisa uumata shakkalif,kan fe’umsaa uummataaf kkf) 500

89 Gabatee konkolata iddo barbachisa ta’een alatti hidhee ykn akka hin hikamane godhe(”baayaadee”) argame 500

90 Seeran ala bobbi biliisa mormee kan diigee ykn kan biroo kan kakasee 500

91 konkoolataa fe’umsa irratti nama fe’ee kan argame 500

92 Iddoo fi yeroo kamiyyuu konkolataa sochii irra osoo jiru bilbilaa socha’a (mobile)ttin fayyadamanii argamani 500

93 Konkolaataa sochii irra osoo jiru imalaa buusu ykn yaabsiisaa argame. 500

94 Iddoo ka’umsafi gahumsa imalaa geesiisamu osso qabu gidutti kutudhaan konkolaata biratti imalaa dabarsani fe’uudhaan bobbii dachasan argamu 500

95 Yeroo dukanaa ifa ibsu osoo qabuu osoo hin ibsiin kan konkoolaachise 500

96 Karaa dhiphoo irratti konkoolaataa dhabanii argamu. 500

97 Konkoolaataa fuunca’aa (sansalataa)  qabu kan daandii irra  konkolaachisee 500

98 Televiiziinii ykn fakkiwwaan socha’a kan biiroo ta’an fuula dura ka’an osoo illaalaa konkolaachisuu 500

99 Konkolaataa fe’aumsa  irratti mallattoo calaqisaa kara booda osoo hin maxxansiin kan konkolaachisee argame 500

100 Ariitii seeran heeyyamameen oli kan konkolaachisee argamee 500

101 Hojjettoota to’annoo, imaltootas ta’ee qaamoota biroo arrabsuu. 500

102 Konkolaataa Ambulaansi, konkolata ittisa balaa ibidaa fi dursa kennuu dhisuu 500

103 Heeyyama gahumsa konkoalachisaa kan qabu ta’ee  konkolaataa itti kennamee nama biraaf dabarsee kenne argame Dhorkaa ji’a ja’aa

104 Teessoo heeyyamame fi oli caalamatti imaala fe’ee kan argame(nama tokkoo tokkootti) Tariff x2 per person

Lakk Balleessaa Konkolaachisaa Sadarkaa 3ffaa / 501-1000/ Qar.

105 Ijolee umurii waggaa 12 gadi fuula dura (gabbiina)ka’ee osoo konkolaachisu kan argame 550

106 Heeyyamaa konkolaachisaa qaama seera kaminu dhorkame jiru qabatani konkolachisee argamu 550

107 Sarara bobbi heeyyamameefiin ala konkoolachise kan argame 550

108 Magaloota buufata konkolataa qabu keessatti buufatan ala dhabatee fe’ee kan argame 600

109 Iddoo daddabu irratti konkolataa dhaabee kan argame 600

110 Sababaa kamiin iyyuu imaltoota karaa irratti buuse dhisee kan deeme 600

111 Taarifa seeran murta’ee oli caalmattiin kafalchisee kan argame 700

112 Konkolata dedebisa uumata daangeefame daanga km hayyamameefiin ala konkolachisani argamu (km 150) 800

113 Balaa tirafikaa geesiisee batalatti dhabachuu diidee kan deeme ykn baduuf yaale 1000
Lakk Balleessaa Abbaa Qabeenya  Adabsiisuu Sadarkaa 1ffaa Adabiisuu (100-500) Qar.

114 Yeroo sakatta’iinsa a waggaa konkolaataa osoo hin sakkattasiisin kan dabarse /Guyyaa kudhashanshaniin / 100

115 Konkolaataa deddeebisa uummataa heeyyama seeraan ala tajaajila bobbiin ala gochuu/dhoksuu/ 300

116 Barcuma mija’aa hin taanetti fayyadamee  kan argame (kan tarsa’e, kan quuqu, xuuraawwaa,) 300

117 Gommaa dabalataa/scort/,hiiktuwwan gosaalee adda addaa osoo hin qabaatiin konkolaataa deddeebisa uummataa hojiif bobbaasee kan argamuu. 300

118 Yeroo tajaajila geejjibaa kennamu ragawwaan barbachisan(footo koopii heeyyama opareetarummaa) ,kallatti deemsa garsiistu,maqaa konkolaachisaa,fi sandoota biroo osoo hin qabatiin ykn osoo hin maxxansiin  kan argame 300

119 Ulaagaalee yeroo kenna sadarkaa heeyyama opreetarummaa guutamanii yeroo to’annoon hanqisanii argamuu. 320

120 Akkaataa uunkaalee qophaa’aniin ragaalee barbaadaman qaama ilaallatuuf yeroo isaa eeggatanii geessisuu ykn dabarsu dhabuu. 330

121 Dirqama addaa ykn sararaa haaraa banuuf sagantaa kennameefii fudhachuu kan didee 350

122 Bu’uura heeyyama opreetarummaa kennameefiin qaama konkolaataa cinaa lamaniin lakkoofsa sadarkaa addabaasu ykn asxaa ykn halluu sadarkichaaf murta’ee qabaachuu dhabuu. 360

123 Konkolaataa deddeebisa uummataa keessatti nagahee imalaas ta’e meesha imalaaf kan qabeessu didee 370
124 Akkaataa sagantaa bobbii mirkanaa’een ykn qaama bobbaasu irraa ajaja kennamuufiin tajaajila kennuu dhabuu 380

125 Uffata seeraa,baajii fi waraqaa ragaahojjetoota konkolaataa irra hojjetanii kan qopheessuu dhabe. 380

126 Ifaa osso hin guuttatiin halkan konkolaachisuu 400

127 Istaandaardii fe’umsaa, bal’inaa, dheerinaa fi fageenyaa ka’ameen ala kan ta’e 400

128 Golollee dhuumaa ykn liishoo, kan biilooniin Golollee hir’ate, daawiitii cabaa, kan biilooniin teessoo ala ba’e,kan bokkaa fi awwaraa galchu, kan foodaan hin banaaminne ykn hin cufamine 400

129 Barreeffama  odeeffannoo kennani konkolaataa deddeebisa uummataa keessatti osoo hin maxxansiin kan argame ykn odeeffannoo kan dhowwate 430

130 Konkolataa Adeemsa daandii irra osoo jiruu sababaa teekinikaatiin yoo dhabatee imaltoonni haalatti deemu daanda’an uumuuf kiiloo meetirri. adeemamee shallagamee qarshii kafalanii irra hir’isuudhaan kan hafe deebisu dhabu ykn sa’a tokko (1) keessatti konkoolata biraa bakka busuuf dhabu. 450

131 Gabatee konkolaataa hin mul’anne ykn kan ciite ykn gabatee duran qofaa osoo konkolaachiisuu kan argame 500

132 Konkolaataa meshaan hin guutamnees ta’e kan hin qabane (Siitraa, dhamsiituu ibidaa, saaxiinii walansaa) kan bobbasee argame 500

133 Konkolaataa tajaajila heeyamameefiin ala hojii irra oolchee argame (konkolata dedebisa uumata shakkalif,kan fe’umsaa uummataaf kkf) 500

134 Heeyyama opireetarumma konkolaata yeroo haaromsa dabaresee haaromsuuf kan dhiyaate

1. Sadarkk 1ffaa hanga teessoo 23 200

2. Sadarkk 1ffaa teessoo 24-44 250

3. Sadarkk 1ffaa  teessoo 45 isaa olii 300

4. Sadarkk 2ffaa hanga teessoo 23 150

5. Sadarkk 2ffaa teessoo 24-44 175

6. Sadarkk 2ffaa  teessoo 45 isaa olii 200

7. Sadarkk 3ffaa hanga teessoo 23 100

8. Sadarkk 3ffaa teessoo 24-44 125

9. Sadarkk 3ffaa  teessoo 45 isaa olii 150

135 Heeyyama opireetarumma konkolaachisa, Gargaara fi qarshi qabduu yeroo haaromsa dabaresee haaromsuuf kan dhiyaate

Konkolaachisa 150

Gargaara 100

Maalaqa qabduu 100

Taapellaa Ka’umsaafi gahumsa,dheerna kilo meetra, fi kafaltii taarifa oso hinmaxanfatin konkoolaachisaan argame 200

heeyyama opireetarumma akka agarsiisu gafatame agarsiisu dide 300

Heeyyama opireetarumma yeroo murta’en ala oso inhaaromsin ittin hojecha kan argame 500

Lakk Balleessaa Abbaa Qabeenya Adabsiisu Sadarkaa 2ffaa /  501-1500/ Qar.

136 maqaa abbaa qabeenyumma ofitti osoo hin jijjiriin ji’a jahaa  dabarsee kan  argame 700

137 Daawwitii konkolaataa seeraan hin heeyyamamne (non-safty glasse) fodaa fi balbalaaf faayadamu 1000

138 Konkolaataa  hir’ina qaamaa qabu akka sirreessu qaamni seerummaa qabuu barreeffamaan ibsameefii guyyaa shan boodaosoo hin sirreesiin kan konkolaachisee argame 1000

139 Teessoo seeran heeyaman ala hanga (Size) teessoo gadbuusee kan  argamee 1000

140 Istaandaardii fe’umsaa, bal’inaa, dheerinaa fi fageenyaa ka’ameen ala kan ta’e 1000

141 Heeyyama qaama illalun ala qaama konkolaataa irratti qaama bira (Teessoo, paraa’ultii, ispoondaa) dabalee kan argame 1500

Lakk Balleessaa Abbaa Qabeenya Adabsiisu Sadarkaa 3ffaa /  1501-3000/ Qar.

142 Nama heeyyama konkolachisumma seera qabeesa hin qabneef ykn sadarkaan heeyyama konkolachisumaa isaa kan hin heeyyamnef konkoolaataa kenne kan argamefinaminni heeyyama leenjiisuu hin qabne akka itti leenjiisuf  konkolaataa itti kennuu 2000

143 Teessoo seeran heeyaman ala lakkoofsan kan teessoo  dabalee argamee 2000

144 Mallattoo ga’umsa konkolaataa (Boolloo) kan hinmaxxanfatiin argame ykn kan qaama biroo maxxanfatee argame 2500

145 Gabatee seera qabeessa osoo hin maxxansiin tajaajila kennuu ykn sochoosee 2500

146 Qaama dhimmi ilaalu irraa heeyyama seera osoo hin qabatiin halluu konkolaataa walta’nsaa sadarkaa ala dibee kan argame. 2500

147 Heeyyama qaama dhimmi ilaallatuun ala gabatee yeroontiin osoo daldaluu kan argame 2500

148 Gabatee traanziitii tajaajila heeyyamamee fi yeroo heeyyamameen ala faayidaaf oolchee kan argame 2500

149 Yeroo saka’taninsa  lakkoofsa motoraa, shaansii fi bara oomisha konkolaataa akkasumas dhimmoota dhorkaa ta’an qaama dhimmi ilaalutti osoo hin beeksisiin kan jijiiree argame 2500

150 Sababa badanii ykn biirootiin libiree,gabatee,boollo bakka bu’uun kennameef osoo jiruu kan dura kennameefiin osoo fayyadamuu argame 2500

151 Konkoolaataa hojii daldalaatiin hin galmoofnee ykn heeyyama daldalaa hin qabane kan kirese ykn daldalaaf bobasee argamee 2500

152 Nama  leenjiisuf Heeyyama gahumsa  fi  heyyama leenjisummaa konkoalachisaa  hin qabneetti   konkolaataa kenne kan argame 3000
   

  Balleessawwan sadarkaa 1ffaa kan gargaaraa konkolachisaa  itti adabaman /Salphaa/(100-150)

Qr.

  153 Konkolaataa  osoo hin dhabatiin babalaa kan bane argame 100

154 bajii fi warqaa eenyumaa osoo hin godhatiin hojii irratti kan argame 100

155 Kosii konkoolaataa keessa buufata keessatti kan gatee argame 100

156 Odeeffannoo tajaajila geejiibaa imaalaa ykn qaama ilaalatu kan dhawate 100

157 Fedhii imaltootaan ala konkolaataa isaa yaabsiisuuf kan harkisee ykn kan darbatee,argamee 150

158 Imaalaaf kunuunsa/yeroo nyataa araa galfii  akkasumas dubartii uulfa ,dai’amanii,dubartii uulfa qaama midhamitoota fi  mangudoota/tessoo dura kennu dhabuu

100

159 Yeroo konkoolaataan adeemsaaf qopha’u hanqina gahumsa teekinkaa hordofee qaama dhimma ilaalatuf beeksisuu kan dhisee 150

160 Ragaa dogoggoraa /haqa fi laqamaa,dulomaa/qabatee kan argame 150

  Balleessawwan sadarkaa 2ffaa kan gargaaraa konkolachisaa itti adabaman /giddu galeessa/(151-199)

Qr.

161 Imaalaa ifachuu,arabsuu,harkisuu kkf gochuu 150

162 Konkoolaataa sababa adda addaan daandii irra dhabatee mallattoo dhaaf jedhamee dhagaa dandii irra ka’uu dhaan osoo hin kasiin hafe           150

163 Qabeenya imaltoota ofegannoo qabuu dhabuu irra kan ka’ee akka cabu ykn akka badu kan godhe 150

164 Iddoo kamitu meesha imaalaa sababa fe’uuf buusutiin mallaqa kan gaafate ykn kan fuudhatee 150

165 Meesha imaalaa fe’e roobaan ykn dhukettiin ykn aduttiin akka tajajilaa ala ta’u kan godhe ykn gatee kan argame 150

166 Deebii qabatee osoo jiru kaafaltii imaalaan kaffaleef deebisuuf dhabu 150

167 Meeshalee mija’ina imaalaa dhawataan fe’anii argamu 150

Balleessawwan sadarkaa 3ffaa kan gargaaraa konkolachisaa itti adabaman /Ulfaataa/(200 ol) Qr.

168 Seeran dhorkamee osoo jiru hojii irratti kan boba’ee argame 200

169 Meesha imaalaa kg 25 gadi kan ta’e kafaltii kafalchisee kan argamee akkasumas tarifaa meeshatti oli kan kaffalchisee fe’e argame 200

170 Adeemsa irratti imaltoota kan arabse,kan rebee kan harkise,kan ifatee argamee 200

  Balleessawwan sadarkaa 1ffaa kan mallaqaa sasaabaduu itti adabaman /Salphaa/(100-150) Qr.

171 Imaalaaf kunuunsa/yeroo nyataa araa galfii  akkasumas dubartii uulfa ,dai’amanii,dubartii uulfa qaama midhamitoota fi mangudoota/tessoo dura kennu dhabuu 100

172 Konkolaataa osoo hin dhaabatiin busuu fi yaabsisuu 100

173 Ufetaa seera akkata barbaachisuun bajii fi warqaa eenyumaa osoo hin godhatiin hojii irratti kan argame 100

174 Nageheewwan imaalaa,tagii meeshaa fi ragaawwan adda addaa qabaachuu dhabuu ykn kennu dhabuu 100

175 Odeeffannoo tajaajila geejiibaa imaalaa ykn qaama ilaalatu kan dhawate 100

176 Tiketaa imaaltoota faayidaf olee  kan irra deebisee tajaajilaaf  olchee kan argame 150

177 Rgaa kaffaltii geejjiibaa ykn faktura yerootiin kennuu dhabu 150

178 Ragaa dogoggoraa /haqa fi laqamaa,dulomaa/qabatee kan argame 150

  Balleessawwan sadarkaa 2ffaa kan mallaqaa sasaabduu itti adabaman /giddu galeessaa/(151-199) Qr

179 Gurgurtaa tiketaa akkataa lakk teessoo dura dubaan kan gurguruu dhisee fi baay’ina teessoottii oli imaalaa fe’e argamee 150

180 Meeshalee mija’ina imaalaa dhawataan fe’anii argamu 150

181 Deebii qabatee osoo jiru kaafaltii imaalaan kaffaleef deebisuuf dhabu 150

182 Iddoo kamitu meesha imaalaa sababa fe’uuf buusutiin mallaqa kan gaafate ykn kan fuudhatee 150

183 Imaalaa ifachuu,arabsuu,harkisuu kkf gochuu 150
Balleessawwan sadarkaa 3ffaa kan mallaqaa sasaabduu itti adabaman /Ulfaataa/(200 ol) Qr

184 Adeemsa irratti imaltoota kan arabse,kan rebee kan harkise,kan ifatee argamee 200

185 Taarifa seeran mirkana’e olii kafalchisanii argamu fi Kafaltii imaalaa kafalee deebii osoo qabu shalaganii deebisuu dhabuu 200

186 Seeran dhorkamanii osoo jiranii hojii irra tti boba’anii argamu 200

187 Meesha imaalaa kg 25 gadi kan ta’e kafaltii kafalchisee kan argamee akkasumas tarifaa meeshatti oli kan kaffalchisee fe’e argame 200

Balleessaawwaan Lafoo Deemtoota fi kannen biroo  kan ittin adabaman (40-1000)

188 Daandii konkoolaataa irratti seeran ala beeladoota ofee kan argame 40

189 Nama daandii konkolaataa keessa seenee dhabatee  ykn osoo deemuu kan argame 40

190 siibilaansi ta’ee ykn dallaa dhagaan qarqara daandiwwaanitti tolfamee  utaalee kan argame 40

191 Daandii konkolaataa irratti gariiwwaan harkaan dhibamaan ykn kan  beeyledootaan harkiifamaniin dandi cufee kan argame 80

192 Dukana keessa ifaa sirritti agarsiisuu daanda’u osoo hin qabaatin beeledoota daandii irratti osoo ofuu kan argame 100

193 Daandii konkolaataa ykn lafoo seeran osoo hin haayamamin kan qote, kan balleese ykn hojii wal-fakkata biiroo daandii irratti kan rawwate argame 500

194 Daandii konkolaataa ykn lafoo deemtoota irratti sochii konkolaataa ykn lafoo deemtoota meeshaalee danquu dandaanii irratti osoo daldaluu kan argamee, dallaan kan cuufe,   dhimmoota garaa garaa daandii irra dhaabee kan argamee 1000

195 Dandii iddoo qaxxamuraa lafoodemetoota sararame/zebera/jirutii sarara irra fageenya meetira 15 keessattii sararaan ala daandii qaxxamuree kan argame 40

 

  

lakk

Hanqina naamusa ykn sirna dhabilee dhunfaa, jarmiyaa, aksiyoona ykn waldaa kan adabsiisuu

Sadarkaa 1ffaa (500-1000)       Qr
196 Hayyama seeran kenameefii yeroo isaa eeggatee kan hin haromsiisinee 500

197 Wal ga’ii seeran waamame sababa qubsa hin taaneen kan hafee argame 500
198 Hojjetoota  tajaajila geejjiba irratti  seeran hin boba’ani ykn akka hin hojjenne seeraan dhorkamanii jiran bobbasee kan argame 1000

199 Heeyyama qaama seerummaa yeroo taa,en kan hin haaromsannee waldaa fi jaarmiyaa kamiyuu 1000

Lakk

Balleessawwan sadarkaa 2ffaa tti dhabilee dhunfaa, jaarmiyaa aksiyoona yookiin walda kan adabsiisuu /giddu galeessaa  (1001-2000) Qr

200 Qajeelfamoota bobiitiin walqabatanii kabaju dhabuu 2000

201 Ragaa soba qabatee kan argame ykn asxaa dhabatichaa ykn waldichaa seeraan ala maxxanse hojii irra kan oolche ykn akka oluu godhee kan argamee 2000

202 Hojettoota dhabatichaa ykn waldicha keessa hojjetan konkolaachisaa, meesha buustuu fi fe’uu,qarshii sasaabduuf gargaaraawwanii fi uffata seeraa ykn baajii qopheessuu dhabu 2000
Lakk

Balleessawwan sadarkaa 3ffaa dhabilee dhunfaa,jaarmiyaa ksiyoona ykn waldaa  adabsiisan.

 /Ulfaataa/  (2001-2500)

Qr

203 Meeshawwaan badanii argaman sirritti qabanii abba qabneenyichaaf akka deebi’an gochuu dhabuu 2300

204 Sababoota qabatama adda addattiin deemsi osoo hin jalqabamiin sa’a tokkoo(1) dura imaalaan adeemasiisaa Yoo hafee kaffaltii raawwatamera shalagauun gattii tiketii 10% hir’isudhaan deebisuu dhabu 2000

205 konkoolaataa ga’umsa hin qabaatiin hojiirratti kan bobbasee argame 2500

206 Asxaa fi chapaa dhabatichaa ykn tiketaa waldichaa maqaa guutu qabate,Nagheewwaanii fi tagiiwwaan qopheessuu dhabuu ykn itti faayadamu dhabuu. 2500

Lakk  Dhaabilee bakka bu’insa kennameef itti Adabamanii (1500-3000) Qr

 207 Heyyama bakka bu’iinsaa kan yeroon hin haromsiin 1500

208 konkoolaataa Sakatta’iinsa a teekinikaa   waggaa uulaagaalee barbaachisaan guutuma guutuutii osoo hin guutatiini sartifikataa sakatta’iinsa a waggaa kan kenne ykn akka kennamu kan godhee 3000

                                          Miltoo /B/    Kaffaltii Tajaajila Geejjibaa

Lakk Gosa Tajaajilaa Kaffaltii Murta’ee

     Qr.

1 Kenna fi haaromsa heyyama qaama seerummaa  walda geejjiba deedebisa uumata

1.1 Konkolaataa sad. Aada Ijaaramaan …… Baay’ina 15 -50 2000

1.2 Waldaa sad. 1ffaa Ijaaramaan

1.2.1. Baay’ina  konkolaata 15-50 1500

1.2.2.  Baayina konkolaata 51-100 2000

1.3 Waldaa sad. 2ffaa Ijaaramaan

1.3.1. Baay’ina konkolaata 30-50 1000

1.3.2. Baay’ina konkolaata 51-100 1500

1.3.3. Baay’ina konkolaata 100 – 180 2000

1.4 Waldaa sad. 3ffaa Ijaaramaan

1.4.1. Baay’ina konkolaata 40-100 1000

1.4.2. Baay’ina konkolaata 101-200 1500

1.4.3. Baay’ina konkolaata 201-250 2000

1.5 Kennaa fi haaromsa heyyama dhaabataa (akiisiyona) Ijaaramu ……

1.5.1. Baayina  hanga konkolaata  50 1500

1.5.2. Baayina  hanga konkolaata  50 ol 2000

1.6 Kennaa fi haaromsa heyyama dhunfaa Ijaaramu

1.6.1. Baayina konkolaata hanga 50 1000

1.6.2. Baayina konkolaata hanga 50 ol 1500

1.7 Kennaa fi haaromsa heyyama dhaabata dhunfaa itti gaafatammumman isa kan murtaé (PLC) 1200

1.7.1. Hanga konkolaata 50 1200

1.7.2. Konkolaata 50 ol 1500

2 Kennaa fi haaromsa heyyamaa waldaa Fee’umsaa  

2.1 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa GeejjibaaFee’umsaa

 hanga konkoolaata 50 1000

2.2 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa Fee’umsaa

  konkoolaata 51-100 2000

2.3 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa Fee’umsaa 

 konkoolaata 100 ol 3000

2.4 kennaa heyyamaa fi haaromsa feesisaa 3000

3 Kennaa fi haaromsa heyyamaa waldaa Taksii Magalaa  

3.1 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa Taksii Magalaa 

hanga konkoolaata 50 900

3.2 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa Taksii Magalaa 

konkoolaata 51-100 1800

3.3 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa Taksii Magalaa 

  konkoolaata 100 ol 2700

3.4 kennaa tapeellaa kallattii bobbii taksii magaalaa 

80

4 Kennaa fi haaromsa heyyamaa waldaa geejjiba jidduu galeessaa (IMT)  

4.1 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa jiddugaleessaa( IMT ) baayini  hanga 50 100

4.2 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa jiddugaleessaa( IMT ) baayini  51-100 150

4.3 Kennaa ykn  haaromsa heyyamaa waldaa Geejjibaa jiddugaleessaa( IMT ) baayini  100 ol 200

4.4 Kennaa gabatee geejjiba giddu galeessaa (IMT) 50

4.5. Kennaa Dabtara Eenymmessaa /Libiree/ geejjiba giddugala 80

4.6 Kenna heyyama oofichaa geejjiba giddu galeessaa 100

5 Sagantaa Bobbii Waldaa mirkaneessuuf    

a Baayinaa Konkoolata hanga 50 tti

Kan Guyyaa 15 30

Kan guyyaa 30 60

Kan guyyaa 90 90

b Baayinaa Konkoolata 51-100

Kan Guyyaa 15 50

Kan guyyaa 30 100

Kan guyyaa 90 150

c Baayinaa Konkoolata 101-250

Kan Guyyaa 15 100

Kan guyyaa 30 150

Kan guyyaa 90 200

Lakk Gosa Tajaajilaa Kaffaltii

 (Qr) hara 

6 Dogoggora Abbba konkolaataatiin Xalayaan Waldaaf Barreeffamu yoo

 jijjiramu 30

7 Ragaa kenna heyyammaa opretarumma Fudhachuuf  

  Sadarkaa 1ffaa  XiqQaa Teessoo hanga 23 100

  Sadarkaa 1ffaa    Gidduu galeesaa  Teessoo hanga 24-44 120

  Sadarkaa 1ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 150

  Sadarkaa 2ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 80

  Sadarkaa 2ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 100

  Sadarkaa 2ffaa   Guddaa  Teessoo 45 olii 120

  Sadarkaa 3ffaa  Xiqqaa Teessoo hanga 23 60

  Sadarkaa 3ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 80

  Sadarkaa 3ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 100

8 Haromsaa kenaa Heyamma opretarumma  

  Sadarkaa 1ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 100

  Sadarkaa 1ffaa    Gidduu galeesaa  Teessoo hanga 24-44 120

  Sadarkaa 1ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 150

  Sadarkaa 2ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 80

  Sadarkaa 2ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 100

  Sadarkaa 2ffaa   Guddaa  Teessoo 45 olii 120

  Sadarkaa 3ffaa  Xiqqaa   Teessoo hanga 23 60

  Sadarkaa 3ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 80

  Sadarkaa 3ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 100

9 Ragaa kenna heyyammaa opretarumma konkolaachisa, gagaara fi qarshi qabduu Fudhachuuf

konkolaachisa 100

Gargaara 50

Qarsshi qabduu 50

Ragaa haaromsa heyyammaa opretarumma konkolaachisa, gagaara fi qarshi qabduu Fudhachuuf

konkolaachisa 50

Gargaara 30

Qarsshi qabduu 30

10 Kaffaltii tajaajila Bufata konkolataa  Senanni Bahuuf  

  Sadarkaa 1ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 8

  Sadarkaa 1ffaa    Gidduu galeesaa  Teessoo hanga 24-44 10

  Sadarkaa 1ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 12

  Sadarkaa 2ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 6

  Sadarkaa 2ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 8

  Sadarkaa 2ffaa   Guddaa  Teessoo 45 olii 10

  Sadarkaa 3ffaa  Xiqqaa   Teessoo hanga 23 4

  Sadarkaa 3ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 6

  Sadarkaa 3ffaa   Guddaa Teessoo 45 oli

8

Lakk Gosa Tajaajilaa Kaffaltii

 (Qr)

11 Kaffalttii tajaajila Bufata konkolataa Kessa bule (Guyyatti )  

  Sadarkaa 1ffaa  Xiqqaa  Teessoo hanga 23 10

  Sadarkaa 1ffaa    Gidduu galeesaa  Teessoo hanga 24-44 15

  Sadarkaa 1ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 20

  Sadarkaa 2ffaa  Xiqqaa Teessoo hanga 23 8

  Sadarkaa 2ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 13

  Sadarkaa 2ffaa   Guddaa  Teessoo 45 olii 18

  Sadarkaa 3ffaa  Xiqqaa Teessoo hanga 23 10

  Sadarkaa 3ffaa    Gidduu galeesaa Teessoo hanga 24-44 15

  Sadarkaa 3ffaa   Guddaa Teessoo 45 olii 16

12 Tajaajiloota Adda Addaa  

a Ragaa Garagalchaa Footoo kooppoo Fuulaan 20

b Ragaalee Harshammeewwan Adda addaa kuussarraa ilaaluu   30

c Xalayaan qopha’ee dogoggora abba dhimmaan oggaa jijjiramu 20

d Kafalttii Footoo kooppii  Taarifaa Fuulaan 10

e Gafii Miseenssummaa Waldaa , Jarmiyaa adda addaattif Xalayaa 

degarsa barrefammu 50

f Xalayaa Abba Qabbenyaa Waldaa Tokko gara waldaa ykn jarmiyaa 

birratti jiijiirachu barbaadeef barrefamu 50

g Heyamma hojii Dalalaa tajajjila geejibaa Feeumsaatiif 200

h Heyamma Opretarummaa debbisuuf 100

i Kenna Heyamma Opretarumma fudhachuu yoo galma’uu 50

J Tajaajilamtoota qormaata Eeyyamaa konkolaachisa dhiyaatani mirkaneessuuf 50

k Haaromsa heyyamaa konkolaachisa duraanii 50

L Waraqa qulqullina heeyama kon. 50

M gaffii odeeffannoo /ragaa dhabanni inshuransi gafatu 100

N Ragaa qulqullina konkolaataa 100

O Xalayaa adabbii kaasuu 30

Lak Dhimmoota Heyyama konkolaachisa

Gahumsa konkolaachisaa Mirkaneesu Kan ammaa

13 Qormaata Heyyaama konkolaachisuma kan daree (kompiyutara) sadarkka hundumafuu 50

13.1. Qormaata Dirree (kan gufuufii kan magaala)  

a)  motor 50

b)  Automobilii 100

c)   Taksii 150

d)  U1,F1,Dh2 200

e)  U2,FG2, 250

f)   FG3, Dh2 300

g)  Sichii Addaa 1,2,3 350

13.2 Kennaa waraqaa heyyama konkolaachisummaa  

a)  motor 100

b)  Taksii 100

c)   Automobilii 100

d)  U1,F1,Dh2 100

e)  U2,FG2, 100

f)   FG3, Dh2 100

g)  Sichii Addaa 1,2,3 100

14 Haaromsa heyyama konkolaachisummaa  

a)  motor 200

b)  Taksii 220

c)   Automobilii 260

d)  U1,F1,Dh2 300

e)  U2,FG2, 340

f)   FG3, Dh2 380

g)  Sichii Addaa 1,2,3 420

15 Heyyaama konkolachisa kan bade bakka buusu  

  a)motor 300

a)  Taksii 300

b)  Automobili 300

c)   U1,F1,Dh2 300

d)  U2,FG2, 300

e)  FG3, Dh2 300

f)   Sichii Addaa 1,2,3 300

16 Jijiiraa kuusaa heyyama konkolaachisaa 50

17 Ragaa Dhimma konkolaachisaa Faayilla (kuusaa keessaa keennuuf) 50

18 Garagalcha Heyyama konkolaachesaa kennuu (Dabtara dabalatee) 150

19 Heeyyama konkolaachisuma kan bade hanga qulqula’utti waraqaa yeeroo knuf 50

20 Heyyama Bade jedhamee gaaffii dhiyaatu qulquleessuuf 220

21 Xalayaa Heyyama konklachisuma gara biyyaa alattii jijirachuudhaf namoota gafataniif 150

22 Jijira maqa kan mana muurtti irra dhufe 150

23 Qormaata qaxarii konkolachisa waajjirootara deegarsa gafatameef 150

24 Kan yeeroo haromsa dabarsee dhufe kan lakk. 1fii 2 irratti xuqamee kafala  

25 Haaromsaa heeyyama konkolaachisa kan durii  

a)  sadarkka 1ffaa 50

b)  sadarkka 2ffaa 60

c)   sadarkka 3ffaa 80

d)  sadarkka 4ffaa 100

e)  sadarkka 5ffaa 110

f)   sadarkka 6ffaa 120

26 Heyyama konkolaachisa durii bakka buusu 220

27 Kaffalttii Dhimma konkolaata Ilaalchisee  

Sakatta’a waggaa konkolaata galmeessuu  

  a)  motor saayiklii gosa kamiyyuu 40

  b)  Automobilii hanga tessoo shanii 90+(3xteessoo)

  c)   Autoobisii teessoo 6-44 120+(4xteessoo)

  d)  Autoobisii teessoo 45-64 130+(4xteessoo)

  e)  Autoobisii teessoo 64 ol 140+(4xteessoo)

  f)   Konkolaataa Fe’isa kun.5-70 kan fe’u 100+(4xku.)

  g)  Konkolaataa Fe’isa kun.71-120 kan fe’u 250+(3xku.)

  h)  Konkolaataa Fe’isa kun.120 ol kan fe’u 400+(2xku.)

  i)   Harkifamaa Gosa Kamiiyyuu 100+(0.25 ku)

  j)   Socho’aa Addaa 500

  k)   Konkolaataa tajaajila Dachaatiif 376

28 Sakatta’a mirkaneessa gahumsa Teknikaa konkolaataa Haaraa 0.5x kan Lakk 1 jala jiran ta’a

29 Tilmaama konkolaataa 1.00x kan Lakk 1 jala jiran ta’a

30 Jijiiraan maqaaa abbaa qabeenyumma yemmuu jijiiramu 0.7x kan Lakk 1 jala jiran ta’a

31 Dabtara Abbaa Qabeenyuma konkolaataa (libiree)

100

32 Kennaa Gabatee konkolaataa  

  a)  Gabatee Daadarbii Torbaniif 100

  b)  Gabatee Daadarbii Ji’aaf 320

  c)   Gabatee Daadarbii Ji’a jahaaf 1920

  d)  Gabatee Daadarbii Waggaaf 3840

  e)  Gabatee Daadarbii yoo hindeebinee guyyaattii 50

  f)   Gabatee yeroo bultii 15niif 40

  g)  gabatee Yeeroo Yoo hindeebinee guyyaattii 50

  h)  Gabatee Idilee 300

33 Mallattoo maxxansa sakatta’a waggaa/Boolloo 100

34 Garaglcha mallatto maxxansa sakatta’a waggaa /Boolloo 100

35 Gahumsa Hojii tajaajila modefiikaa 200

36 Gahumsa Hojii konkolaattota kan motorsayiklii 50

37 Gahumsa Hojii konkolaattota daldalaa dedebisa sabaa,Fe’umsa Ykn taaksii 120

38 Gahumsa Hojii konkolaattota mootummaa fii Qaamoota biraa 100

39 Dhabilee sakata’a konkoolaataa, Garajii fi suphaa  

  a)  Gahumsa bakka bu’iinsa sakta’a waggaa konkolaata 1500

  b)  Haromsa Gahumsa bakka bu’iinsa sakta’a waggaa konkolaata 1000

  a) Xiinxala Mirkaneesa gahumsa gaaraajii sadarkaa 1ffaa 1000

  b) Xiinxala Mirkaneesa gahumsa gaaraajii sadarkaa 2ffaa 800

c) Xiinxala Mirkaneesa gahumsa gaaraajii sadarkaa 3ffaa 600

  d) Xiinxala Mirkaneesa gahumsa gaaraajii sadarkaa 4ffaa 400

  e) Xiinxala Mirkaneesa gahumsa gaaraajii sadarkaa 5ffaa 200

 40 Gahumsaa gommistaa /Taappiserii fi Dhiqaa   Adaamaa,jimmaa,Shaashamannee 300

 41 Gahumsaa gommistaa /Taappiserii fi Dhiqaa Naqamtee ,Asallaa 200

42 Gahumsaa gommistaa /Taappiserii fi Dhiqaa Magaaloota biro 150

 43 Ragaa Garagalchaa Footoo kooppii fuulaan/Dabalata/ 20

 44 Ragaalee /harshammeewwan adda addaa kuusaarraa ilaaluu. 30

 45  galgalchaa libree yeroo kennamu 150

 46  Sirreefamni raga Libireerratti yoo godhamuu 20

 47  kuusaa /harshammee konkolaataa iddoo biraatti jijjiruu 100

 48  Xalayaa bankii inshuraansii fi kkf idaa galmeessuu fi haquu   100

49 Xalayaa gabatee bade ykn manca’ee bakka buusuuf barreeffamu. 60

 50 Xalayaa qopha’ee abbaa dhimmaan oggaa jijjiramu 30

 51  Bittaa konkolaataa mootummaaf deggersaa xinxalaa teeknikaa 100

 52  Formii iyyannoo abba Dhimma 20

                                                                  
                 Mallattoo Daadii“C”-

1. Mallattoolee Ofeeggannoo

1 Daandiin fulduraa qaxxaamura afuri waan qabuufi ofeeggannoon konkolaachisaa dabri

2 Daandiin fuuldura keetii gara bitaa fi kara fuulduraatti waan deemuufi ofeeggadhuu konkolaachisi

3 Daandiin gara fuulduraa fi gara mirgaatti adeemsisu waan si quunnamuuf ofeeggannoon konkolaachisi.

6. Daandiin kun gara bitaa fi gara mirgaatti kan maqu/goru/ malee gara fuulduraatti kan adeemsisu waan hin taaneef ofeeggannoon dabri.

7. Fuuldura daandiin cinaadhaan roga uumu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri.

8. Fuuldura daandiin Boca “Y” qabu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon drbri. 
  

   

7) Daandiin irra konkolaachisaa jirtu gara bitaatti waan goruuf mirga kee qabachuun ofeeggannoon dabrii.

8) Jalqaba gara bitaatti, itti aanee immoo gara mirgaatti kan jallatu daandiin jajallaan waan simudatuuf ofeegganoon dabri.

9) Jalqaba gara mirgaatti, itti aansee gara bitaatti kan jajalatu daandiin jajallaa ta’e waan simudatuuf ofeeggannoon konkolaachisi. 

10) Yeroo naanna’u gara bitaatti kan goru daandiin hamaa ta’ee jirachuu.

11) Yeroo naanna’u gara mirgaatti kan goru  daandiin hama  ta’ee jirachuu.

12) Daandiin daddabaa ta’e waan siquunnanuuf suuta jechaa ofeeggannoon dabri.

                              

   
13) Daandiiwwan qeenxeen lama gara fulduratti karaa tokkootti geeddaramu.

14) Daandiin kun kallatti bitaatiin ni dhiphata 

15) Daandiin kun kallatti mirgaatiin ni dhiphata 

16) Daandii /karaa/ kana irratti riqichi dhiphaa ta’e waan si quunnamuuf ofeeggannoon konkolaachisaa dabri

17) Daandiin kun kara fuulduratti kan dhiphachaa adeemu waan ta’eef ofeeggannoon dabri =

     
18) Cufaa kan hin qabne hadiidiin baaburri qaxxamuru waan siquunnamuuf dhaabadhuutii baaburri jiraachuu fi dhiisuu isaa mirkaaneeffachuun dabri. 

19) Fageenya gabaabaa keessatti hadiida baaburri yeroo hedduu/qaxxamuruu/ kutu jiraachuu isaa kan ofeeggachiisu dha. 

1 Sarara 3 kan qabu meetira 250

2 Sarara 2 kan qabu meetira 170

3 Sarara tokko kan qabu meetira 100 irratti karaan baaburri kutu /qaxxaamuru/ waan siquunnamuuf ofeeggannoon konkolaachisi.

20) Hadiidii baaburaa kan daandii qaxxaamuru waan jiruuf ofeegganaan dabri

21) Hadiida baabura lamaa daandii kana waan qaxxaamuruuf ofeeggannoon dabri

22) Cufaa kan qabu karaan baaburaa kan karaa qaxxaamuruu waan jiruuf ofeeggannaan dabri

23) Gara fuulduraa sochiin tiraafiikaa hedduu ta’e waan jiruuf suuta jedhii ofeegganoon dabri

24) Gara fuulduraa meeshaaleen qonnaa waan jiraniif (waan karaa qaxxaamuraniif) suuta jedhii ofeeggannoon dabri

      

     
25) Gara fuulduraa ibsaan tiraafiikii ni jira

26) Fuuldura kee geengoon tiraafikaa ni jira

27) Riqichaa bakkaa bakkatti socho’uu danda’u waan siquunnamuuf suuta jedhii ofeeggannoon darbi.

28) Mallattoon “dhaabadhu!” jedhu gara fuulduraa waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri 

29) “Dursa-Kenni” mallattoon jedhu gara fuulduraa waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri
     
30) Gara fuulduraa beeyladootni manaa karaa qaxxaamuraa waan jiraniif suuta jedhii ofeeggannoon dabri 

31) Namootni hir’ina qaamaa qaban waan jiraniif suuta jechuun ofeeggannoon dabri

32) Namootni lafoon daandiin qaxxamuran waan jiraniif suuta jechuun ofeeggannoon dabri

33) Bineensonni waan jiraniif suuta jechuun ofeeggannoon dabri.

34) Namootni baay’een karaa kanarra kan darban waan ta’eef of eeggannoon dabri

35) Naannoo barattootni itti baay’atan waan ta’eef ofeeggannoon dabri.

36) Namni alaabaadhaan tiraafiikii keesummeessu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri. 

37) Daandiirra konkolaachistuu irratti gara kallattii fulduraatti hojjetaan karaa suphu waan jiruuf ofeeggannoon konkolaachisaa dabri.

    

    

38) Iddoo daandiin bakka lamatti qoodamu itti eegalu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri.

39) Daandiin bakka lamatti qoodamee ture iddoo itti xumuramu waan ta’eef suuta jedhii ofeeggannoon dabri.

40) Daandiin kallatti tokkoo karaa abbaa kallatti lamaan akka qaxamuuramu mul’isa.

41) Daandiin kallatti tokko qofaan irra konkolaachisan yeroof kallatti lamaan akka tajaajilu waan heeyyamameef ofeeggannan dabri
    
42) Daandiin kallattii afurii irra hadiidii baaburaa qaxxaamuruu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri.

43) Daandiin cinaadhan walqabate/wal-arguu/ irra hadiida baaburaa qaxxaamuru waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri. 

44) Hadiida baaburaa kan qaxxaamuru daandiin boca “T” qabu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon dabri.

45) Jalqabbii daandii asfaaltii fulduraa waan  jiruuf suuta jedhii ofeeggannaan dabri 

46) Xumurri daandii asfaaltii fulduraa waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannaan dabri 
   

  
47) Jijjigni fi dhagaan gara karaatti konkolaatu waan siquunnamuuf suuta jedhii ofeeggannoon darbi 

48) Gara qarqaraa lagaatti karaan deemsisu waan siquunnamuuf suuta jedhii ofeeggannoon darbi. 

49) Qarqarri daandii keessaa baasuun balaa hamaa ta’ee fiduu waan danda’ufi suuta jedhii ofeeggannoon darbi. 

50) Dhagaan daandii irraa utalu waan jiruuf suuta jedhii ofeeggannoon darbi.

51) Daandiin si mucuceessu /sololaachisu/ waan siquunnamuuf suuta jedhii ofeeggannoon darbi

52) Daandii kanarra haalli hamaa /sodaachisaa/ ta’e waan jiruuf ofeeggannoon konkolaachisi

53) Daandiin haala gaarii ta’erra hin jirre/babbadee/ waan siqunamuuf suuta jechaa ofeeggannoon konkolaachisi

54) Qilleensi hamaa daandirra dagla gadi bubbisu jira.

55) Daandiin irraagadeen hamaa ta’e waan siquunnamuuf maarshii cimaa/ulfaataa/galchuun ofeeggachaa dabri. 
      

   
2. Mallattoolee Daangessan(Dhorkan,Dirqisiisan fi Dursa Kennan)

a) Konkolaataa fi kanneen harkaan dhiibaman dabalatee akka daandii kana irra hin dabrine daandiicufamedha.

b) Kallatti mallattichi kun jiruun konkolaachisaa dabruun dhorkaa dha. 

c) konkolaattonni humna motoraan socho’an miila lamaa ol kan qaban daandii kanarra akka hin adeemne dhorkamaniiru. 

d) Humna motoraatiin kan socho’u konkolaataa kam iyyuu akka hin darbine karaa dhorkamedha. 

e) Daandii mallattoon kun jirurra doqdoqqee konkolaachisuun kan dhorkamedha. 

f) Daandii mallattoon kun jirurra biskileetii oofaa dabruun dhorkaa dha. 

g) Beeyladootaa fi konkolaattota beeyladaan harkifaman hundi karaa kana dabruun dhorkaa dha. 

h) Konkolaatota humna namaatiin dhiibaman kana daandii dabarsuun dhorkaa dha. 

i) Daandii Mallattoon kun irra jirurra namootni lafa adeeman akka hin dabrine dhorkaadhaa.
   

   

   
j) Konkolaataan ulfaatinni waliigalaa isaa mallatticha irratti ibsameen ol ta’e kana daandii dabruun dhorkaa dha. 

k) Konkolaataa fe’isaa ulfaatinni isaa mallatticha irratti ibsameen ol ta’e karaa kana dabruun dhorkaadha. 

l) Konkolaataa fe’iisi ulfatiina aksilii isaa kan mallatticha irratti (tooniin ykn kiiloogiraamaan) agarsiisameen ol ta’ee karaa kana dabruun dhorkaa dha.

m) Daandii konkolaataan fe’iisa dhuka’aa hamaa ta’e geejjibu akka fe’ee hin dabrine dhorkame dha. 

n) Konkolaata bal’inni isaa waliigalaa meetiraan mallaatticha irratti ibsameen ol  ta’eef darbuun dhorkaa dha. 

o) Konkolaataa dimshaashi ol ka’iinsa (hojjaan) isaa waliigalaa meetiraan mallatticha irratti kan ibsameen ol ta’eef darbuun dhorkaa dha. 

p) Dheerinni isaa waliigalaa mallatticha irratti meetira ibsameen ol konkolaataa ta’e hundi akka hin darbine dhorkaa dha. 

    

    
q) Kallattii  xiyyi agarsiisuun gara mirgaatti maquun kan dhorkame dha. 

r) Kallattii xiyyi agarsiisuun gara bitaatti maquun dhorkaa dha. 

s) Kallatii xiyyaan agarsiisun, gara  bitaatiin duubaa ofirra  garagaluun  ykn fuula deeffachuun dhorkaadha. 

t) Kallatii xiyyi agarsiisun, gara  mirgaatiin duubaan ofirra  garagaluun  ykn fuula deeffachuun dhorkaadha. 

u) Ofeeggachiisa kamiyyuu akkasumas sagalee xurunbaa dhageessisuun, dhorkaa dha.

v) Mallattoon kun bakka jiru hundatti konkolaataa dhaabuun to’attoota gumuruukiitiin osoo hin sakatta’amiin darbuun dhorka dha.
    

  
w) Bakka mallattichi dhaabbatee kaasee hanga mallattoon biraa kan “Xumura’’ jedhu bira dabramutti konkolaattota dursani dabruun dhorkaadha. 

x) “Xumura’’ daangeeffama dhorkaa kan  konkolaattota dursanii dabruu .

y) Bakka mallattichi dhaabbatee kaasee hanga mallattoo gara biraan kan “Xumura’’ jedhu bira dabramutti konkolaattota guddaan konkolaattota xixiqqaa dursani dabruun dhorkaadhaa. 

z) “Xumura’’ daangeeffama dhorkaa kan  konkolaattota xixiqqaa miila lamaa ol qaban dursanii dabruu .

aa) Mallattoon kun bakka dhaabbatee kaasee hanga mallattoo walfakkaatu kan ofirratti barreeffama “Xumura’’ jedhu qabu dabramutti konkolaataa daangaa ariitii   ibsameen ol  konkolaachisuun dhorkaa dha.  

bb) Ajajji mallattoo daangeeffama ariitii   xumuramusaa kan agarsiisu dha. 

cc) Mallattoon kun bakka dhaabbatee kaasee hanga mallattoo walfakkaatu kan ofirratti barreefama “Xumura’’ jedhu qabu dabramutti konkolaataa daangaa ariitii   ibsameen gad konkolaachisuun dhorkaa dha

dd) Ajajji mallattoo daangeeffama ariitii  xiqqaa xumuramuusaa kan agarsiisu dha. 

ee) Ariitii toorichaaf  kaa’ameen olitti akka hin konkolaachifne kan daangeessu 

ff) Ariitii xiqqaa toorichaaf  kaa’ameen gaditti akka hin konkolaachifne kan dirqisiisu 

gg) Fageenya mallatticha irratti agarsiisameen gaditti walitti siqanii konkolaachisuun dhorkaa dha. 

hh) Mallattoo naannoo magaalaati, seerota magaalaa keessa ittiin konkolaachisaan kabaji.

ii) Xumuura naannoo magaalaa fi daanga ariitii 
  

  

   
jj) Daandii mallattoon kun jiru irratti konkolaataa kallatti gara fuulduraatiin dhufeef dursa osoo hin kenniin konkolaachisuun dhorkaadha. 

kk) Daandii mallattoon kun jiru irratti konkolaataan jiru dursa qaba.  

ll) Konkolaataan daandii mallattoo kanaa dhufu kamiyyuu gara daandii walqaxxamumutti osoo hin seeniin dura dhaabachuu qaba. 

mm) Konkolaataan daandii mallattoo kanaa dhufu kamiyyuu gara daandii               walqaxxaamurutti osoo hin seeniin dura ejjechuu qaba. 

nn) Yaa’insa tiraafikaaf dursa kennuun ofeeggannoon dabri.

oo) Mallattoo daandii qaxxaamura irratti dursa argachuu, “daandii dursa qabu“  

pp) Xumura daandii “dursa qabuu“ ,  Mirgi dursa kennuu bakka itti raawwatu. 
            

   
qq) Sararri kallatti /xiyyii/ akka agarsiisun daandii harka mirgaa qofaan dabri

rr) Sararri kallatti /xiyyii/ akka agarsiisun karaa harka bitaa qofaan dabri

ss) Karaa kallattii xiyyii agarsiisuun fulduratti qofaa dabri.

tt) Bakka mallattoon kun jiru irratti gara gengoo marfataatti konkolaataa dursee seeneef dursa kenni xiyyaan garaa agarisiisutti gengoo naanna’i

uu) Gama mirgaa qabadhuu oddoo dabri.

vv) Gara bitaa qabadhuu oddoo dabri.

ww) Karaa biskileettota qofaaf heyyamame .
   

    
xx) Mallattoon kun bakka dhaabbatee kaasee karaa walittibahu ykn kan walqaxxaamuru hanga dabramutti ykn mallattoo kanaan walfakkaatu kan ofirratti barreeffama “Xumura’’ jedhu qabu hanga dabramutti konkolaataa dhaabuunis ta’e ejjechuun gonkuma dhorkaa dha. 

yy) Xumura ajaja mallattoo “konkolaataan ejjechuun gonkuma dhorkaa dha” jedhuu.

zz) Mallattoon kun bakka dhaabbatee kaasee karaa walittibahu ykn kan walqaxxaamuru hanga dabramutti ykn mallattoo kanaan walfakkaatu kan ofirratti barreefama “Xumura’’ jedhu qabu hanga dabramutti konkolaataa dhaabuun gonkuma dhorkaa dha.  

aaa) Xumura ajaja mallattoo “konkolaataa dhaabuun gonkuma dhorka dha” jedhuu

bbb) Bakka mallattoon kun jirutti osoo konkolaataa hin dhaabiin fi to’attoota gumuruukaatiin hin sakatta’amiin dabruun dhorka dha. 

ccc) Mallattoon kun bakka jiruu kaasee hanga karaa walqaxxaamurutti ykn “xumura” kan jedhu kan irratti barreeffame mallatton bakka jiru hanga gahamutti yeroo gabaabaa fi ta’ee yeroo dheeraaf dhaabuun dhorkaa dha. Haa ta’u malee konkolaachisaan osoo konkolaataa keessaa hin bu’iin fi motoora hindhaamsiin fe’uu fi buusuudhaaf qofa yeroo gababaaf ejjechiisuun ni hayyamama.

ddd) Mallattoon kun bakka jiruu kaasee hanga karaa walqaxxaamurutti ykn “xumura” kan jedhu kan irratti barreeffame mallattoon bakka jiru hanga ga’amutti yeroo gabaabaa fi ta’ee yeroo dheeraaf dhaabuun dhorkaa dha. Haa ta’u malee gosa konkolaataa fi sa’aa hayyamamee irratti hunda’uun osoo konkolaataa keessaa hin bu’iin fi motoora hindhaamsiin fe’uu fi buusuudhaaf qofa yeroo gabaabaaf ejjeechiisuun ni danda’ama.

eee) Mallattoon kun bakka jiruu kaasee hanga karaa walqaxxamurutti ykn “xumura” kan jedhu kan irratti barreeffame mallattoon bakka jiru hanga gahamutti yeroo gabaabaa fi ta’ee yeroo dheeraaf dhaabuun dhorkaa dha. Haa ta’u malee gosa konkolaataa fi sa’aa hayyamamee irratti huda’uun kan hayyamameef qofti haala hayyamameefiin dhaabuu ni danda’a.
    

    

3. Mallattoolee Odeeffannoo Kennan

1. Bakka konkolaataan dhaabbatu 

2. Konkolaataa miidhameef tajajilli suphaa bakka itti kennamu 

3. Tajajila Bilbila

4. Bakka boba’aan itti guutamu  

5. Mana fincaanii 

6. Wal’aansa duraa

7. Mana Bashananaa

8. Hooteela/Mooteela

9. Mana nyaataa 

10. Daandii fulduratti cufamuu

11. Daandii lafoon qaxxamuuramu

12. Daandii gama cinaan cufamuu

      

      

4. Kallattii kan agarsiisu.

 
5. Sararoota Karaa Irratti Sararaman/Dibaman/

1. Sarara dursa kenni jedhu, ejjetee dursa kennuun offegannoon dabruu qaba.

2. Sarara ejjennaa konkolaataa, ejjetee offegannoon dabru qaba.

3. Sarara ciccitaa daandii addaan qoodu 

4. Sarara ciccitaa daandii toora tooraan qoodu 

5. Sarara namootni lafa deeman irra qaxxaamuran 

6. Sarara karaa qoodu kan ciccitaa ta’ee fi kan ciccitaa hin taane.

7. Osoo qaxxaamura hin ga’in toora fi kallatii deemsaa kan filachiisaan

8. Sarara qaxxaamura irratti sochii sirna qabsiisu, kan gara fulduratti ykn bitaatti ykn mirgatti deemu sarara duudaa xuqee dabruu hin qabu. 

9. Bakka fi sarara konkolaataan keessa dhaabbatu

10. Sarara daandii dhiphisuun sochii sirna qabsiisu, dabruuf sararri kun tuqamuu ykn irradeemuu hin qabu. 

1                                      2                                                                                    3

         

          4                                                                   5                         7                       6                                                                                            

                                      8                                             9                                              10      

                                            
6. Mallattoolee Ofeeggannoo Dibaman 

11. Gara bitaatti kan goru karaa marfata hamaa /kurbaa/ qabu waan ta’eef ariitii xiqqa fi offegannoon dabru barbaachisa. 

12. Gara mirgaatti kan goru karaa marfata hamaa /kurbaa/ qabu waan ta’eef ariitii xiqqaa fi offegannoon dabru barbaachisa.
                        
             

                                             

 Miiltoo “D”- Qoodiinsa Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa Konkolaachisaa 

Lakk Qoodiinsa Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Gosa Konkolaataa Konkolaachiisuudhaaf Heyyamamuuf

1 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Dooqdoqqee Dooqdoqqee milaa lamaa ykn miil-sadee

2 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Autoomobilii Autoomobilii hanga teessoo 12 qabu harkifamaa salphaa waliin

3 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Taaksii 

A) Rammaddii T-1

B) Rammaddii T-2 A) Doqdoqqee miil-sadee tajaajila taaksiitiin galmaaée 

B) Doqdoqqeen ala  Konkolaataa hanga tessoo 12  qabu kan  tajaajila taaksiitiin galmaa’ee

4 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Konkolaataa Deddeebisaa Uummataa 

A)Rammaddii U-1
B)Rammaddii U-2

A) Konkolaataa deddeebisaa uummataa hanga tessoo 24 qabu

B) Konkolaataa deddeebisaa uummataa tessoo 24 ol qabu

5 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Konkolaataa Deddeebisa Feúmsa goggogaa 

A)Rammaddii FG-1
B)Rammaddii FG-2
C)Rammaddii FG-3 A)Ulfinni dimshaashaasaa hanga kg7000 kan ta’e Konkolaataa Feúmsa    

  Deddeebisa Goggogaa 

 B) Ulfinni dimshaashaasaa hanga kg 28000 kan ta’e Konkolaataa Deddeebisa Feúmsa goggogaa harkifamaa salphaa waliin

C) Ulfinni dimshaashaasaa kg 28000 ol kan ta’e Konkolaataa Deddeebisa Feúmsa goggogaa harkifamaa waliin

6 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Konkolaataa deddeebisa dhangala’aa

A)Rammaddii FG-1
B)Rammaddii FG-2 A) Konkolaataa deddeebisa dhangala’aa   hanga litira 18000 fe’u

B) Konkolaataa deddeebisa dhangala’aa  litira 18000 ol fe’u Haarkifamaa walakaa ykn guutuu   waliin 

7 Heyyama Mirkaneessa Ga’umsa  Konkolaachisaa Maashiineerii Hojii

A) Rammaddii  M H-1 

B) Rammaddii M H-2 

C) Rammaddii M H-13

A. Maashiineerii Hojii ulfinni isaa hanga kg 5,000 taé 

B. Maashiineerii Hojii ulfinni isaa kg 10,000 hin caalle

C. Maashiineerii Hojii ulfinni isaa kg 10,000 lo ta’e

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s